Toimittaja ja televisiopersoona Riku Rantala on julkaissut voimakkaan kannanoton seksuaaliväkivallasta käytävään julkiseen keskusteluun. Hän arvostelee erityisesti sitä, kuinka kokemuksistaan kertovia ihmisiä pilkataan ja syyllistetään. Rantala muistuttaa, ettei uhrin kuunteleminen ja tukeminen edellytä oikeuden antamaa tuomiota. Samalla hän osoittaa suoran vetoomuksen miehille.
Toimittaja Riku Rantala on ottanut Instagramissa kantaa aiheeseen, joka on herättänyt viime päivinä runsaasti keskustelua Suomessa.
Keskiviikkona julkaisemassaan kirjoituksessa Rantala käsittelee seksuaaliväkivaltaa, siitä kertomisen vaikeutta sekä julkisuudessa esiintyvää uhrien syyllistämistä.
Hän aloittaa päivityksensä yksiselitteisellä viestillä.
– Häpeä ei kuulu seksuaaliväkivaltaa kokeneelle, Rantala kirjoittaa.
Toimittajan mukaan viime päivien keskustelussa on ollut piirteitä, joita hän pitää erityisen huolestuttavina.
Hän korostaa, että julkisilla kommenteilla voi olla vaikutuksia myös niihin ihmisiin, jotka eivät ole vielä uskaltaneet kertoa omista kokemuksistaan.
Rantala on kuullut työssään vaikeita kokemuksia
Rantala perustelee kannanottoaan myös omilla kokemuksillaan toimittajana.
Hän kertoo haastatelleensa uransa aikana useita seksuaaliväkivaltaa kokeneita ihmisiä.
Lisäksi hän on keskustellut ammattilaisten kanssa, joiden työhön kuuluu uhrien auttaminen ja tukeminen.
Näissä kohtaamisissa yksi asia on noussut toistuvasti esiin.
Omista kokemuksista kertominen voi olla erittäin vaikeaa.
– Kertomisen kynnys on ollut valtava. Pelkoa, häpeää, itsensä syyllistämistä, Rantala kuvailee.
Hänen mukaansa osa kokemuksistaan kertoneista ihmisistä on syyttänyt itseään jopa siitä, ettei ollut uskaltanut puhua tapahtuneesta aikaisemmin.
– Olen kuullut ihmisen syyttävän itseään vielä siitäkin, ettei uskaltanut puhua aikaisemmin, hän kertoo.
Rantalan mielestä juuri tämän vuoksi julkisessa keskustelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten seksuaaliväkivallasta kertoviin ihmisiin suhtaudutaan.
”Viime päivien julkinen keskustelu on ollut paikoin kuvottavaa”
Rantala ei peittele pettymystään viime päivien keskustelun sävyyn.
Hän kertoo seuranneensa kommentointia, jossa seksuaaliväkivallasta kertovia ihmisiä on hänen mukaansa pilkattu ja syyllistetty.
Toimittaja käyttää tilanteesta poikkeuksellisen voimakasta ilmaisua.
– Siksi viime päivien julkinen keskustelu on ollut paikoin kuvottavaa seurattavaa, hän kirjoittaa.
Rantalan mukaan kyse ei ole vain siitä, miltä yksittäisestä ihmisestä tuntuu hänen kokemuksensa tullessa julkisuuteen.
Hän muistuttaa, että keskustelua seuraavat myös monet muut, jotka pohtivat omista kokemuksistaan puhumista.
– Kun kokemuksestaan kertovaa ihmistä pilkataan ja syyllistetään, viestin kuulevat myös ne, jotka vielä miettivät, uskaltavatko puhua, Rantala toteaa.
Hänen viestinsä ytimessä on huoli siitä, että julkinen vähättely voi entisestään vaikeuttaa kokemuksista kertomista.
Oikeudellinen syyllisyys ja inhimillinen tuki ovat eri asioita
Rantala nostaa kirjoituksessaan esiin myös oikeusjärjestelmän roolin.
Hän muistuttaa, että rikosoikeudellisen syyllisyyden ratkaiseminen kuuluu tuomioistuimelle.
Samalla hän tekee eron oikeudellisen ratkaisun ja ihmisen kohtaamisen välille.
– Rikosoikeudellisen syyllisyyden ratkaisee oikeus. Ihmisen kuunteleminen, kunnioittaminen ja tukeminen ei edellytä tuomiota, hän kirjoittaa.
Rantalan kannanotossa korostuu ajatus siitä, että seksuaaliväkivallasta kertovaa ihmistä voidaan kuunnella ja kohdella kunnioittavasti riippumatta siitä, missä vaiheessa mahdollinen oikeusprosessi on.
Hänen viestinsä ei ota kantaa yksittäisen rikosasian syyllisyyskysymykseen.
Sen sijaan hän keskittyy siihen, millaista keskustelukulttuuria seksuaaliväkivaltaan liittyvien kokemusten ympärille rakennetaan.
Suora vetoomus miehille
Rantala osoittaa osan kirjoituksestaan erityisesti miehille.
Hän kehottaa heitä kuuntelemaan, hankkimaan tietoa ja puuttumaan tilanteisiin, joissa seksuaaliväkivaltaa kokeneita ihmisiä syyllistetään.
– Kuunnellaan, otetaan selvää ja puututaan uhrien syyllistämiseen myös omissa porukoissamme, hän kirjoittaa.
Rantalan mukaan vastuuta keskustelun muuttamisesta ei pitäisi jättää yksinomaan niille, jotka ovat itse kokeneet seksuaaliväkivaltaa.
Hän rohkaisee miehiä puuttumaan vähättelevään tai syyllistävään puheeseen myös omissa ystävä- ja tuttavapiireissään.
Kirjoituksessa on kyse laajemmasta vetoomuksesta siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat seksuaaliväkivaltaan ja siitä kertoviin henkilöihin.
”Se ei ollut sinun syysi”
Päivityksensä lopussa Rantala puhuttelee suoraan seksuaaliväkivaltaa kokeneita ihmisiä.
Hän haluaa välittää viestin siitä, ettei vastuu tapahtuneesta kuulu uhrille.
– Sinulle, joka olet kokenut seksuaaliväkivaltaa: se ei ollut sinun syysi, hän kirjoittaa.
Rantala korostaa myös oikeutta tulla kuulluksi ja saada tukea.
– Ansaitset tulla kuulluksi ja saada tukea. Vastuu seksuaaliväkivallasta kuuluu aina tekijälle.
Kirjoituksen lopussa on henkilökohtainen allekirjoitus.
Rantala päättää päivityksensä sanoihin: Riku, kolmen pojan isä.
Allekirjoitus tuo esiin hänen roolinsa vanhempana ja antaa kannanotolle henkilökohtaisen sävyn.
Taustalla seksuaalirikossyytteitä koskeva oikeudenkäynti
Rantalan kannanotto julkaistiin viikolla, jolloin Suomessa on käyty paljon keskustelua vapaaottelija Makwan Amirkhania koskevasta oikeusprosessista.
Oikeudessa on käsitelty Amirkhanin syytteitä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Asianomistajana on muusikko Mira Luoti.
Syyttäjän mukaan epäilty teko tapahtui vuonna 2016 Julkkisselviytyjät-ohjelman kuvauksissa.
On tärkeää huomata, ettei Rantala mainitse Instagram-kirjoituksessaan suoraan kyseistä oikeudenkäyntiä eikä Amirkhanin tai Luodin nimiä.
Hänen päivityksensä käsittelee yleisemmin seksuaaliväkivallasta käytävää keskustelua ja kokemuksistaan kertovien ihmisten kohtelua.
Amirkhanin rikosoikeudellista syyllisyyttä ei voida päätellä syytteistä tai julkisesta keskustelusta, vaan sen ratkaiseminen kuuluu tuomioistuimelle.
Mira Luoti on saanut sekä tukea että kyseenalaistavia kommentteja
Oikeusprosessin aikana Mira Luoti on saanut sosiaalisessa mediassa runsaasti tukea.
Samalla osa keskustelijoista on kyseenalaistanut häntä.
Kritiikkiä on kohdistunut muun muassa siihen, miksi Luoti on tuonut tapahtumat julkiseen keskusteluun vasta vuosia myöhemmin.
Juuri tällaiset kysymykset liittyvät laajempaan keskusteluun siitä, miksi seksuaaliväkivallasta kertominen voi viivästyä.
Rantala käsittelee omassa kirjoituksessaan samaa teemaa yleisellä tasolla.
Hänen mukaansa pelko, häpeä ja itsensä syyllistäminen voivat muodostaa suuren esteen kokemuksista puhumiselle.
Toimittaja muistuttaa, että myös myöhään kertovat ihmiset voivat kantaa mukanaan voimakasta epävarmuutta ja pelkoa muiden suhtautumisesta.
Puolustusasianajajan lausunto herätti huomiota
Oikeudenkäyntiin liittyvässä julkisessa keskustelussa on käsitelty myös Amirkhanin puolustusasianajajan Kari Uotin lausuntoa.
Uoti esitti oikeusprosessin yhteydessä väitteen, jonka mukaan tapahtumahetkellä lähes 40-vuotias Luoti ei olisi ollut noin kymmenen vuotta nuoremman Amirkhanin mielestä seksuaalisesti haluttava.
Lausunto herätti huomiota ja nousi osaksi oikeudenkäynnin ympärillä käytyä keskustelua.
Kyseessä oli puolustuksen esittämä väite, ei riippumattomasti todettu tosiasia.
Rantala ei omassa Instagram-päivityksessään kommentoi tätä lausuntoa nimeltä.
Hänen kirjoituksensa keskittyy siihen, kuinka seksuaaliväkivaltaa koskevista kokemuksista ja väitteistä pitäisi keskustella ilman pilkkaamista tai syyllistämistä.
Mira Luoti esitti oman vetoomuksensa
Myös Mira Luoti on kommentoinut julkisesti oikeusprosessin ympärillä käytyä keskustelua.
Torstaina kolmannen käsittelypäivän jälkeen hän esitti oikeudesta poistuessaan lyhyen viestin.
– Naiset, uskaltakaa puhua. Miehet, uskaltakaa tukea, Luoti sanoi.
Lausunnossa on samaa teemaa kuin Rantalan kannanotossa.
Molemmissa korostuu kokemuksista puhumisen ja muiden ihmisten antaman tuen merkitys.
Rantala ei kuitenkaan ole kertonut päivityksensä olevan suora kommentti juuri Luodin oikeusprosessiin.
Rantala haluaa muuttaa keskustelun sävyä
Riku Rantalan Instagram-julkaisu on ennen kaikkea kannanotto siihen, miten seksuaaliväkivaltaa kokeneita ihmisiä kohdataan.
Hän ei pyri ratkaisemaan yksittäistä oikeustapausta julkisuudessa.
Sen sijaan hän nostaa esiin ongelman, jonka on kohdannut myös omassa toimittajantyössään: kokemuksista kertominen voi vaatia ihmiseltä valtavasti rohkeutta.
Kun julkisessa keskustelussa esiintyy pilkkaamista ja syyllistämistä, vaikutukset voivat hänen mukaansa ulottua paljon yksittäistä tapausta laajemmalle.
Rantalan viesti miehille on selkeä: kuuntelemisen lisäksi tarvitaan valmiutta puuttua syyllistävään puheeseen.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneille hän puolestaan haluaa muistuttaa, ettei heidän tarvitse kantaa vastuuta tekijän teoista.
Kirjoituksensa voimakkaimmassa kohdassa Rantala tiivistää näkemyksensä siihen, mikä viime päivien keskustelussa on häntä erityisesti järkyttänyt.
– Viime päivien julkinen keskustelu on ollut paikoin kuvottavaa seurattavaa.
Hänen mukaansa jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millaiseksi keskustelu jatkossa muodostuu.
