Miss Suomi 2026 -kilpailun finalistien näyttävät glamourkuvat ovat synnyttäneet sosiaalisessa mediassa yllättävän vilkkaan keskustelun. Osa ihmisistä on ihmetellyt sitä, kuinka erilaisilta kilpailijat näyttävät kuvissa verrattuna arkeen. Jotkut ovat jopa epäilleet kuvien sisältävän tekoälyn avulla tehtyä muokkausta.
Miss Suomi -finalisti Rebekka Homanen, 25, on seurannut keskustelua hämmentyneenä. Hänen mielestään kuvien taakse kätkeytyy paljon sellaista työtä, jota katsoja ei valmiista lopputuloksesta näe.
Ennen kilpailua Homanen ei itse osannut ajatella, kuinka valtava prosessi yhden näyttävän kuvan tekeminen voi olla. Lopputulos ei synny pelkästään kameran edessä poseeraamalla.
Kuvauspäivän ympärillä työskentelee kokonainen joukko ammattilaisia. Meikkaajat, kampaajat ja stylistit käyttävät runsaasti aikaa siihen, että kilpailijasta saadaan mahdollisimman viimeistelty kuva.
Juuri tämä on saanut Homasen pohtimaan myös omaa suhdettaan kuviin.
– Itseäni on pistänyt mietityttämään toi keskustelu ja se, että pitäisikö meidän näyttää täysin samalta kuin siinä yhdessä täydellisessä kuvassa. Keskustelusta on herännyt sellaisia ajatuksia, että on alkanut itsekin miettimään enemmän, että vastaako se sitä omaa ulkonäköä vai ei, Homanen sanoo.
Somessa ihmeteltiin tunnistettavuutta
Kaikki palaute ei ole ollut hyväntahtoista. Homanen kertoo törmänneensä omissa sosiaalisen median kanavissaan myös kommentteihin, joissa hänen ulkonäköään on verrattu glamourkuvaan.
– Esimerkiksi mun Tiktokiin on kommentoitu, että näyttää ihan erilaiselta, että meitä finalisteja ei edes tunnistaisi kadulla.
Hän kuitenkin korostaa, että suurin osa palautteesta on ollut myönteistä. Erityisen hyvältä on tuntunut se, että myös entiset missit ja muut julkisuudesta tutut henkilöt ovat puhuneet finalistien puolesta ja kertoneet, mitä glamourkuvausten tekemiseen todellisuudessa kuuluu.
Kuvakohu on silti saanut Homasen tarkkailemaan omaa ulkonäköään aiempaa enemmän.
Hän kertoo tehneensä pitkään töitä itsetuntonsa kanssa ja kokee nykyään kestävänsä ikävät kommentit paremmin. Täysin yhdentekevää muiden puhe ei kuitenkaan ole.
– Mä oon työskennellyt todella paljon mun itsetunnon kanssa, ja nykyään tuollaiset ikävätkään kommentit ei mene yhtä lailla ihon alle.
Tilanne voi tuntua erilaiselta esimerkiksi silloin, kun hän liikkuu tavallisissa arkivaatteissa ilman kuvauspäivän viimeistelyä.
– Totta kai sitä ajattelee paljon enemmän, jos menee ulos tai pysähdytään jossain huoltoasemalla, että miltä sitä oikeasti näyttää. Jos ei vaikka olisi laittautunut, niin saattaisi itselle tulla sellainen tunne, että mä en näytäkään nyt samalta.
Juuri tässä piilee Homasen mielestä kuvien herättämä ristiriita. Jos yleisö näkee kilpailijasta vain täydellisesti valmistellun otoksen, siitä voi syntyä oletus, että henkilö näyttää aina samanlaiselta.
– Kun tietää, että osa ihmisistä olettaa, että näyttää samalta kuin niissä parhaissa kuvissa, mihin on käytetty tunteja aikaa, niin se herättää ristiriitaisia ajatuksia, vaikka onkin tottunut olemaan kuvattavana.
Kansainvälisissä kisoissa muokkaus voi olla rajumpaa
Homanen nostaa esiin myös kansainväliset missikilpailut, joissa kuvien käsittely voi hänen mukaansa olla huomattavasti voimakkaampaa.
Hänen kertomansa mukaan kuvissa voidaan muuttaa jopa kilpailijoiden kasvonpiirteitä ja vartalon mittasuhteita.
– Se ei ole enää mitään sellaista pientä silottelua, vaan se on oikeesti rajumpaa, että tämä, mitä meillä oli, ei ole mitään siihen verrattuna.
Homanen pitää kansainvälisessä missimaailmassa tapahtuvaa kuvien muokkaamista varsin tavallisena ilmiönä. Samalla hän pitää tärkeänä sitä, että lopputuloksesta henkilö on edelleen tunnistettavissa myös oikeassa elämässä.
– Kansainvälisesti se on niin sanotusti peruskauraa, että kuvia muokataan, ja hyvä, että oikeesti siinä vaiheessa tunnistaa sen ihmisen, jos kävelisi kadulla vastaan.
