Mika Salon puoliso Annica Salo vietti syntymäpäiväänsä tänä vuonna poikkeuksellisessa paikassa. Hän ei ole juhlinut merkkipäiväänsä tavalliseen tapaan kahteen vuosikymmeneen, sillä päivään liittyy hänelle syvä suru ja kipeä muisto.
Annica kertoi tunteistaan Instagramissa julkaisemassaan päivityksessä. Hän paljasti, miksi syntymäpäivä on ollut hänelle jo vuosien ajan vaikea päivä.
– En ole juhlinut sitä enää 20 vuoteen tänä kyseisenä päivänä, sillä tämä on myös päivä, kun osa minusta kuoli, hän kirjoitti.
Annican mukaan hänen elämäänsä jätti pysyvän jäljen 18. lokakuuta 2006 tapahtunut menetys. Tuolloin hän menetti läheisen ystävänsä, joka oli myös hänen serkkunsa. Tämä menehtyi harvinaiseen syöpään, joka eteni nopeasti.
– 18.10.2006 menetin parhaan ystäväni, serkkuni, harvinaiselle syövälle, joka eteni nopeasti.
Menetys oli Annicalle valtava järkytys. Hän kertoo ajatelleensa tuolloin nuorena ja viattomana, ettei maailmassa voisi olla mitään yhtä hirvittävää kuin näin tärkeän ihmisen menettäminen niin varhain.
Syntymäpäivä Auschwitzissa
Tänä vuonna Annica päätti viettää syntymäpäiväänsä rakkaan perheensä kanssa Auschwitzissa. Paikka valikoitui hänen mukaansa päivän synkän tunnelman vuoksi.
Auschwitz oli natsi-Saksan toisen maailmansodan ja holokaustin aikainen keskitys- ja tuhoamisleirikompleksi, jossa murhattiin noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Suurin osa uhreista oli juutalaisia. Nykyisin alue toimii muistopaikkana ja museona, joka muistuttaa holokaustin kauhuista.
Auschwitzin kokonaisuuteen kuului kolme keskeistä leiriä. Auschwitz I oli pääleiri, jonka rakentaminen alkoi vuonna 1940. Auschwitz II eli Birkenau muodostui joukkotuhon keskeiseksi paikaksi, jossa vankeja murhattiin järjestelmällisesti kaasukammioissa erityisesti vuosina 1942–1944. Auschwitz III eli Monowitz puolestaan oli pakkotyöleiri.
Annica pohti päivityksessään syövän aiheuttamaa kärsimystä ja elämän epäoikeudenmukaisuutta.
– Mikä voisi olla vielä epäreilumpaa? Mikä voisi olla enempää saatanan tekoisia kuin syöpä? Niinpä päätin, että haluan viettää syntymäpäiväni tänä vuonna tunnelman mukaisesti Auschwitzissa rakkaan perheeni kanssa.
Hän ei halunnut juhlia päivää iloisissa merkeissä. Sen sijaan hän antoi tilaa surulle ja kaipaukselle.
– En juhli. Itken ja ikävöin. Kiroan maailman vääryyksiä.
Annican sanat kertovat siitä, kuinka syvästi läheisen ihmisen menettäminen voi vaikuttaa elämään vielä vuosikymmenten jälkeen. Hänen syntymäpäivänsä on samalla muistutus rakkaasta ihmisestä, jonka poismeno jätti pysyvän jäljen hänen elämäänsä.
