Yle Areenassa julkaistu Päivi Räsänen – Syntiseksi syntynyt -audiodraama on saanut päähenkilönsä arvostelemaan teoksen sisältöä. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) kertoo Iltalehdelle olevansa pettynyt siihen, miten hänet, hänen läheisensä ja poliittiset tapahtumat on esitetty sarjassa.
Tiistaina julkaistu draama käsittelee Räsäsen oikeustaistelua, joka liittyy hänen homoseksuaaleja koskeviin lausuntoihinsa ja häntä vastaan nostettuun syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsäsen roolissa kuullaan näyttelijä Riitta Havukaista.
Räsänen ei kuitenkaan ole tyytyväinen siihen, millaisen kuvan audiodraama hänestä antaa.
– Olen ihmeissäni tästä sarjasta. En tunnista siitä itseäni, puolisoani tai läheisiäni, hän sanoo Iltalehdelle.
Räsäsen mielestä hänet kuvataan fanaatikkona
Kansanedustajan mukaan sarjan käsikirjoitus esittää hänet yksipuolisesti uskonnollisena ja fanaattisena henkilönä. Hän kokee, että vastakkainasettelu rakennetaan hänen ja lakia noudattaviksi sekä vähemmistöjen oikeuksia puolustaviksi kuvattujen syyttäjien välille.
– Mielestäni käsikirjoittajan näkemys on ollut, että [tarinassa] on höyrypäinen, fanaattinen ja uskovainen päähenkilö, jota ohjataan ulkomailta. Vastapuolella on ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen puolesta taistelevat syyttäjät, jotka yrittävät noudattaa lakia.
Räsänen tiedostaa, että kyseessä on fiktiivinen teos. Hänen mukaansa sarjassa on kuitenkin paljon keksittyjä tapahtumia ja tilanteita, joita ei hänen mukaansa ole todellisuudessa tapahtunut. Hän pelkää, etteivät kaikki kuulijat välttämättä erota draaman fiktiivisiä elementtejä todellisista tapahtumista.
Myös toinen kristillisdemokraattien poliitikko, Sari Essayah, esitetään Räsäsen mielestä tavalla, joka ei vastaa hänen omaa kokemustaan.
– Sari Essayah esitetään hirveän kylmäkiskoisena, joka aina torjuu, kun yrität ottaa häneen yhteyttä. En tunnista tällaista lainkaan, Räsänen kertoo.
Taustakeskustelu ei muuttanut lopputulosta
Räsänen kertoo saaneensa tiedon audiodraaman suunnittelusta noin puoli vuotta ennen sen julkaisua. Hänen mukaansa hänelle kerrottiin samalla, ettei hän voisi estää sarjan tekemistä tai vaikuttaa käsikirjoitukseen. Hän ei myöskään saanut käsikirjoitusta luettavakseen.
Hänelle tarjottiin mahdollisuutta keskustella tekijöiden kanssa taustoista, ja hän osallistui tällaiseen keskusteluun. Jälkikäteen hän kuitenkin kokee, ettei tapaamisesta ollut hyötyä.
– Minusta tuntuu, ettei siitä ollut mitään hyötyä, koska tuossa audiodraamassa tulee ilmi niin päinvastaisia asioita kuin mitä taustakeskustelussa yritin viestittää.
Räsäsen kritiikki kohdistuu myös siihen, miten sarjassa käsitellään hänen perhettään ja yksityiselämäänsä.
Myös perheenjäsenet päätyivät tarinaan
Räsästä on harmittanut erityisesti se, että sarjassa käsitellään hänen läheisiään tavalla, jota hän pitää ikävänä. Yhdessä jaksossa hänen lapsenlapsekseen kuvattu hahmo kutsuu häntä rikolliseksi. Lisäksi tarinassa mainitaan hänen edesmennyt isänsä.
Räsäsen mukaan yksityiselämän käsittely menee tällöin liian pitkälle, varsinkin kun kyse on ihmisistä, jotka eivät itse halua julkisuuteen.
– Siinä kohtaa mennään hyvin syvälle yksityiselämän alueelle sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät halua olla julkisuudessa.
Hän kertoo myös, että läheisiä ja puolisoa koskevat kuvaukset tuntuvat erityisen henkilökohtaisilta.
– Nämä ovat herkkiä asioita, koska kyse on kuitenkin henkilökohtaisista asioista. Kun on kyse esimerkiksi minun ja puolisoni välisistä keskusteluista, niihin reagoi itse vielä herkemmin.
Näistä arvosteluista huolimatta Räsänen antaa tunnustusta näyttelijöille ja kehuu erityisesti Riitta Havukaista hyväksi näyttelijäksi.
Oikeustaistelu jatkuu tuomion jälkeen
Audiodraaman taustalla oleva oikeusprosessi on ollut Räsäsen elämässä merkittävä. Korkein oikeus tuomitsi hänet maaliskuussa 2026 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Rangaistukseksi määrättiin 20 päiväsakkoa, yhteensä 1 800 euroa.
Asiassa oli kyse Räsäsen julkaisemasta tviitistä ja kirjoittamasta pamfletista, joiden katsottiin syytteessä loukkaavan homoseksuaaleja. Räsänen puolestaan katsoi puolustaneensa kristillistä käsitystä perheestä.
Tuomio tuli hänelle yllätyksenä.
– Se oli minulle järkytys, olin varautunut aivan toisenlaiseen päätökseen, Räsänen kommentoi ratkaisua aiemmin.
Toukokuussa hän kertoi aikovansa valittaa tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Ylen audiodraama on siten herättänyt keskustelua paitsi Räsäsen oikeusprosessista myös siitä, kuinka paljon taiteellinen vapaus voi muokata todellisiin henkilöihin ja heidän läheisiinsä perustuvaa tarinaa.
