Lähi-idän konfliktin jatkuminen voi tuoda lisää epävarmuutta talouteen ja heijastua myös suomalaisten arkeen. Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen Olli Rehn varoittaa erityisesti energian kallistumiseen liittyvistä riskeistä. Jos kriisi pitkittyy, energian hinnannousu voi vähitellen näkyä myös muissa kuluttajahinnoissa ja palkoissa. <Cite refs={[”turn712691search0″,”turn712691search1”]}/>
Toistaiseksi energian hinnan nousun ei ole havaittu siirtyneen laajemmin muihin hintoihin tai palkkakehitykseen. Rehnin mukaan tilannetta on silti seurattava tarkasti, sillä vaikutukset voivat ilmaantua vähitellen ilman, että niitä heti huomataan.
– Toistaiseksi emme ole havainneet, että inflaatio olisi levinnyt energian ulkopuolisiin hintoihin tai palkkoihin. Valppautta kuitenkin vaaditaan, sillä tällaisia vaikutuksia voi ilmaantua hiipien ja huomaamatta, Rehn toteaa.
Epävarmuus näkyy myös Euroopan keskuspankin rahapolitiikassa. EKP on nostanut ohjauskorkoja kahdesti kuluvan vuoden aikana, ja päätöksiä ovat ohjanneet inflaationäkymät sekä niihin liittyvät riskit.
Rehnin mukaan keskuspankin ei pidä sitoutua ennalta tiettyyn korkotasoon, kun talouden kehitystä on vaikea ennustaa. Korkopäätökset tehdään jatkossakin kokous kerrallaan, ja niissä huomioidaan kulloinkin saatavilla oleva uusi tieto. <Cite refs={[”turn712691search0″,”turn712691news15”]}/>
Euroalueen talouskasvu on yhä hidasta
Vaikka euroalueen talous on osoittanut kestävänsä epävarmuutta, kasvu on edelleen vaatimatonta. Inflaation kehitykseen vaikuttaa myös se, kuinka voimakasta kysyntä on suhteessa yritysten kustannuksiin.
Jos kuluttajien kysyntä pysyy vahvana samaan aikaan, kun yritysten menot kasvavat, kustannusten siirtäminen tuotteiden ja palveluiden hintoihin voi olla helpompaa. Tämä voi puolestaan ylläpitää inflaatiopaineita.
Myös pitkien korkojen nousuun vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät. Suomen Pankki nostaa esiin inflaatio-odotukset, valtioiden kasvavan velanoton sekä tekoälyinvestointien lisäämän pääoman tarpeen.
Rehnin mukaan korkeammat pitkät korot jarruttavat talouskasvua. Samalla ne voivat osaltaan rajoittaa sitä, kuinka laajasti kallistunut energia heijastuu muihin hintoihin ja palkkoihin. <Cite refs={[”turn712691search0″,”turn712691news14”]}/>
Tekoälyinvestoinnit tukevat kasvua, mutta sisältävät riskejä
Maailmantaloudessa vaikuttaa samaan aikaan myös kasvua tukeva voima: tekoälyyn kohdistuvat suuret investoinnit. Kun Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta ja jarruttaa taloutta, teknologian kehitykseen suunnattu rahoitus voi puolestaan vauhdittaa kasvua.
Suomen Pankin mukaan Euroopan olisi tärkeää saada tekoälystä nykyistä enemmän hyötyä tuottavuuden parantamiseen. Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien rinnalla on kuitenkin myös taloudellisia riskejä.
Tekoäly-yhtiöiden korkeiksi nousseet arvostukset ja velkarahoituksen lisääntyminen voivat kasvattaa markkinoiden haavoittuvuutta. Jos sijoitusten arvot korjaantuvat voimakkaasti alaspäin, seuraukset saattavat ulottua yksittäisiä yrityksiä laajemmalle. <Cite refs={[”turn712691search0″,”turn712691news17”]}/>
Rehn nostaa esiin myös Suomen julkisen talouden tilanteen. Hänen mukaansa velkaantuminen on saatava kestävälle uralle ja velkasuhde pitkäjänteisesti laskuun. Näin julkiselle taloudelle jäisi tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä investointeja uusiin teknologioihin ja puolustukseen. <Cite refs={[”turn712691search0″,”turn712691search1”]}/>
