Kokoomuksen kansanedustaja ja pitkän uran poliisina tehnyt Marko Kilpi ottaa voimakkaasti kantaa sosiaalisessa mediassa leviävään rappiostriimaamiseen. Häntä huolestuttaa erityisesti ilmiö, jossa ihmisten pahoinvointi, päihdeongelmat ja vaarallinen käyttäytyminen muuttuvat verkkoyleisön viihteeksi.
Kilven mukaan tilanne on erityisen vakava lasten kannalta. Puhelimien kautta alaikäiset voivat törmätä väkivaltaan, rikollisuuteen ja itsensä vahingoittamiseen liittyviin lähetyksiin ilman, että vanhemmat välttämättä tietävät, mitä lapset katsovat.
Kansanedustaja katsoo, ettei ongelmaa voida jättää yksittäisten perheiden ratkaistavaksi. Hän nostaa esiin kokoomuksen ajamat sosiaalisen median rajoitukset alle 15-vuotiaille yhtenä keinona suojella lapsia haitallisilta sisällöiltä.
Kuolemaan johtanut lähetys nosti ilmiön jälleen esiin
Viime viikolla parikymppinen suomalainen vahingoitti itseään vakavasti suorassa verkkolähetyksessä ja menehtyi myöhemmin. Kilven mukaan tapaus osoittaa karulla tavalla, kuinka vakavaksi rappiostriimaamisen ympärille muodostunut ilmiö voi muuttua.
Hänen mielestään on pysähdyttävä pohtimaan, millaista sisältöä verkossa seurataan ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Ihmisen kärsimyksen muuttaminen katsottavaksi viihteeksi herättää hänen mukaansa vakavia kysymyksiä yhteiskunnan arvoista ja vastuusta.
– Mihin olemme yhteiskuntana menossa, jos ihmisen hädästä ja itsetuhoisuudesta tehdään viihdettä, jota muut ja pahimmillaan lapset seuraavat puhelimiensa ruuduilta? Kenenkään kärsimyksestä ei pidä tehdä viihdettä, eikä yhdenkään lapsen pitäisi joutua seuraamaan toisen ihmisen itsetuhoisuutta tai väkivaltaa omalta puhelimeltaan, Kilpi sanoo.
Vanhemmat eivät voi valvoa kaikkea yksin
Pitkän poliisiuransa aikana Kilpi on nähnyt läheltä rikollisuutta, päihdeongelmia ja ihmisten vakavaa pahoinvointia. Hänen mukaansa sosiaalinen media on tuonut nämä ilmiöt uudella tavalla lasten ulottuville.
Vanhempien on tärkeää tietää, millaista sisältöä heidän lapsensa seuraavat. Kilpi kuitenkin muistuttaa, että käytännössä yksittäisen perheen mahdollisuudet valvoa kaikkea verkossa vastaan tulevaa ovat rajalliset.
– Vanhempien on tiedettävä, mitä heidän lapsensa puhelimillaan tekevät ja millaisille sisällöille he altistuvat. Mutta poliisina ymmärrän myös sen, kuinka avuttomia vanhemmat voivat olla näin suurten ilmiöiden edessä. Miten yksittäinen äiti tai isä voisi hallita kaikkea sitä, mitä lapsen puhelimen ruudulle ilmestyy? Ei vastuuta voi jättää yksin vanhempien harteille, Kilpi painottaa.
Hänen mukaansa vastuun on ulotuttava myös laajemmin siihen, miten sosiaalisen median palvelut ja haitalliset sisällöt vaikuttavat alaikäisiin.
Kokoomuksen ehdotus rajoittaisi somea alle 15-vuotiailta
Kilpi pitää sosiaalisen median käytön rajoittamista alle 15-vuotiailta yhtenä mahdollisena keinona ehkäistä lasten altistumista vahingolliselle sisällölle. Hänen mukaansa vanhempien oma valvonta ei yksin riitä, jos vaaralliset lähetykset ja väkivaltaiset videot leviävät verkossa nopeasti.
– Some-rajoitukset alle 15-vuotiaille ovat yksi keino suojella lapsia. Emme voi hyväksyä sitä, että ihmisten hädästä tehdään sosiaalipornoa ja väkivallasta viihdettä. Eikä vastuuta tämän pysäyttämisestä voi jättää yksin vanhemmille, Kilpi päättää.
Kilven puheenvuoro nostaa esiin vaikean kysymyksen sosiaalisen median vastuusta: kuinka lapsia voidaan suojella haitallisilta sisällöiltä ja samalla puuttua ilmiöihin, joissa todellisten ihmisten kärsimyksestä tehdään yleisölle suunnattua verkkoviihdettä?
